Eikä mikä tahansa kiska. Kaartin Hodari&Hummeri tarjoaa tiistaista (18.2.) lähtien pikkuRoballa käsittämättömän hyviä hodareita ja hummeria. Oikeasti. Eikä pöytävarauksia. Ei voi kuin rakastaa tätä konseptia.
Perjantaina minut houkuteltiin paikalle shampanjalla ja hodareilla. Enkä ollut ainoa.
Olihan sitä shampanjaa. Hyvää. Minä join kyllä oluttakin. Siellä on Brooklynin olutta. Yksi syy lisää rakastaa tätä paikkaa.
Alénin Henkka kertoi konseptista enemmänkin. En muista ihan kaikkea, mutta sen muistan, että Kanniston Leipomossa tehdään käsin nuo hodarisämpylät. Ja että nakkeja testailtiin kauan; piti saada hyvänmakuinen, napsahtava nakki. Nyt nakit tulevat rämällä autolla jostain ei-niin-kaukaa. Villinä kasvaneet hummerit tulevat taas Amerikasta asti. Senkin muistin, että ainoa, joka on aikaisemmin ollut pikaruokapaikassa, on paikan eräs tarjoilija. Sitä onkin kuulemma ollut hyötyä.
Nostan hattua, että Pastista ei jatkettu tähän viereiseen liiketilaan, vaan keksittiin ihan oma konsepti, joka poikkeaa huomattavasti Pastiksen tyylistä. Käsintehtyjä, hyviä hodareita ei nimittäin voi olla liikaa.
Lisää Henkan puheista voi lukea Sivumaku-blogista. (klik). Siellä ei nähtävästi juteltu tuttujen kanssa niin paljoa puheiden aikana....
Alkupalaksi saatiin maistiaset currywurstista ja hummerista. Erinomainen setti shampanjan kanssa. Paras paikka koko ravintolassa on päästä istumaan leveälle ikkunalaudallee tyynyjen joukkoon. Me istuimme siellä.
Harrastettiin myös askatelua. Jokainen sai tuunata oman mailansa ja merkitä siihen mieleisensä numeron. Yllätys, yllätys, 69 meni ekana.
Siinä Jannen ja Lotan taidonnäytteet. Oma numeroni oli 23. Älkää kysykö miksi.
Siinä se on, Kaartin Hodarin&Hummerin perushodari. Se napsahtava nakki, erittäin hyvä, pehmeä sämpylä, lisukkeet. Ja sinihomejuustoa saa lisänä. On kyllä hyvännäköinen.
Jannen Ox-hodari. Tässäpä ei ole nakkia ollenkaan, vaan osso buccoa ja tryffelimajoneesia. Maistoin vähän. Nam.
Oman hodarini hotkin niin nopeasti, etti siitä jäänyt mitään kuvattavaa. Hyvää sekin oli; chorizoa ja paistettua baby-mustekalaa manchego-juustolla.
Hodareita saa myös lounaaksi ja take awayna, viikonloppuna ihan myöhään yöhön asti. Ja mustatorvisieni-suolalla maustettuja ranskalaisia.
Parasta on kuitenkin hodari-brunssi sunnutai-iltapäivisin. Sinne me Munkkisaaresta suunnataan. Skidit rakastaa hodareita.
Hodarit, täältä tullaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti