maanantai 30. huhtikuuta 2018

Viime hetken vappuvinkit ja vappumuistot


Vappu on ollut aina minun juhlani. Rakastan sen kepeyttä, toivoa kesästä ja seurallisuutta.

Olen viettänyt vappua Helsingissä aina. Lapsena katsottiin Mäntymäeltä vappumarssia, teininä taas sekoiltiin Hietsussa.

Sitten tulivatkin haalarivaput, joita rakastin. Olin aktiivinen osakunnassa, ainejärjestössä ja kaikessa muussakin, joten vaput vietettiin haalareissa isolla porukalla juhlien. Välillä monta päivää. Vakiopaikka vappupäivänä oli aina Ullanlinnanmäki, jossa katettiin osakunnan silliaamiaista yleensä jo viideltä aamulla. Oi nostalgiaa.

Ravintola-alan vuosina vappu on hauskaa mutta haasteellista. Ravintola Helmestä muistan, kun tupa oli täynnä vappuaattona, sitten yöllä tehtiin kuun vaihtumisen takia inventaario, sitten seuraavana päivänä vuorossa oli kaksi vappulounaskattausta ja suomidisco illalla. Oli se kyllä ihanaakin. Tosin silloin vannoin, etten ikinä mene ravintolaan vappulounaalle. Ja se on pitänyt.

Lasten myötä vapusta tuli enemmän perhejuhla ja vietimme monet vaput muiden pienten lasten perheiden kanssa Koffin puistossa. Siellä skidi söivät hiekkaa ja me brunssia. '

Viimeisimpinä vuosina olemme viettäneet vappua Pakilassa ystävien luona. Tarjolla on ollut hyvää ruokaa, kuplivaa ja paljon keskusteluja. Lapset ovat olleet jo niin isoja, että viihtyvät keskenään, joten meille on jäänyt kivasti aikaa vaihtaa kaikki kuulumiset.

Tänä vuonna vietän ensimmäistä kertaa vappua pois Helsingistä, vähän erilaisessa perhepiirissä ja vähän uudessa tilanteessa muutenkin. Hieman jännittää. Mutta koolla on kivaa seuraa, paljon lapsia, hyvää ruokaa ja kuplivaakin, niin ei ehkä tule Helsinkiä ikävä :)

Tässä alla sitten niille kaikille samanlaisille viime hetken toimijoille hieman vappureseptejä ja aivan kingi simankorvaajajuoma.

Hauskaa vappua!




Katso siiderimunkki-resepti ja muita vappukattausruokia. 


Helppo, nopea ja simanoloinen sitruunalimonadi vapuksi.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Miten seksistä voi puhua?

On olemassa aiheita, jotka ovat kaikille aikuisille yhteisiä, mutta joista on kuitenkin jotenkin vaikea puhua. Raha on sellainen.

Toinen asia on seksi.


Minulla on kaksi luomusti ex-puolison kanssa hankittua ja itse synnytettyä lasta, joten olen todistettavasti harrastanut seksiä ainakin kaksi kertaa (harrastanut seksiä on muuten jotenkin todella typerä sanonta, ihan kuin se olisi samaa kun vaikka huovuttaminen. Heh). Oikeasti sitä monen poikaystävän, kahden avomiehen ja yhden aviomiehen jälkeen voi sanoa, että muutama kerta seksiä siinä on ollut lisääkin.

Silti minun on vaikea keskustella tuntemattomien kanssa seksistä. Ja tuttujenkin kanssa sitä mielellään keskustelee vain yleisellä tasolla. Ja ihan läheistenkin ystävien kanssa on yllättävän vähän keskustellut tästä aiheesta. Tämä varmaan vaihtelee, mutta kun olen kysellyt omilta kavereilta, ystäviltä, niin mies kuin naispuolisilta, niin yllättävän vähän siitä ystävien kesken keskustellaan henkilökohtaisella tasolla seksistä. Olen pohtinut tätä, että miksi? Kun seksi on kuitenkin jollakin tasolla läsnä hyvin monen aikuisen elämässä, joko toisen kanssa tai vaikka yksinkin.

En tiedä miksi, mutta kun ajattelen että joudun juttelemaan seksistä henkilökohtaisella tasolla, niin se vähän laittaa minut kiemurtelemaan sisäisesti vaikka muuten kyllä puhun ihan mistä vaan aika estottomasti.  Mutta seksi on kuitenkin niin intiimi kokonaisuus, jossa on niin paljon asioita, jotka voivat aiheuttaa hämmennystä. Vaikka osa ystävistä on erittäin läheisiä ja ollut mukana koko elämäni ajan, tästä aiheesta ei ole puhuttu kauheasti. En tiedä onko se sukupolvikysymys vaan vain sattunut näin. Kun kyselin muilta, niin tuntuu että suurin osa meistä ei puhu seksistä kuin ehkä yhden tai kahden ystävänsä kanssa. Pikkutuhmia naureskeluja tai perinteisiä saitko-kysymyksiä kyllä tehdään laajemmaltikin, mutta itse oma seksielämä on hyvin vähän keskusteltua omissa piireissä.

Seksissä tuntuu monella olevan (olen tätäkin kysynyt monelta)  haasteita jutella ihan sen oman puolison tai partnerikin kanssa. Ei se minustakaan ole kovin helppoa. Mutta kun yleensä seksi on erilaista eri ihmisten kanssa, niin oman kokemuksen mukaan siitä vähän joutuu puhumaan, että kaikki menisi hyvin. Seksihän on usein parisuhteessa se osa, mikä muuttuu tutustumisen myötä vielä paremmaksi. Varsinkin jos siitä pystyy kommunkoimaan sen kanssa jonka kanssa sitä tekee. Tämän kyllä huomaa iän ja kokemuksen myötä.

Oman partnerin lisäksi seksistä kuitenkin kannattaisi puhua ystävien kanssa samasta syystä kuin muistakin omaa elämään liittyvistä asioista, jos se ystävistäkin tuntuu luontevalta. Silloin huomaa ettei ole omien pohtimisten kanssa yksin, vaan muilla on samalaisia asioita mietittävänä.

Onneksi osa ihmisistä osaa puhua seksistä luonnollisesti. Ystäväni Elsa on yksi heistä. Ihailen ja vähän kadehdinkin häntä tästä(kin) syystä.

Kuuntele kun me Elsan kanssa puhumme seksistä sekä henkilökohtaisella että vähän yleiselläkin tasolla Radio Helsingin Elsan ja Anikon Kuplassa. Luvassa tietoa suomalaisten seksitavoista ja vähän omiakin muistoja. Ekaa kertaa minäkin puhun näin avoimesti tästä julkisesti(vähän jännitti). Klikkailet tästä vain!


keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Pari kuvaa Caenista

Duunin merkeissä pääsee paikkoihin, mihin ei muuten tulisi mentyä. Kävin calvados-asioissa(hih, tästä lisää myöhemmin) pienessä ranskalaisessa kaupungissa nimeltään Caen.

Se mitä rakastan mm. Ranskan ja Italian pikkukaupungissa on historian läsnäolo. Vaikka noin perusilmeeltään Caen on vähän kuin ranskalainen Kouvola, mutta erona on se, että historia on joka kadunkulmassa läsnä; vanhoja raunionpalasia, muureja, pari pientä linnaa ja Vilhelm Valloittajan hautapaikkakin läytyy kaupungista.












Ihastuin tähänkin linnamaiseen taloon niin että voisin kyllä ostaa sen. Jos sen saisi jotenkin vaikka Punavuoreen...

Matkustaminen kyllä kannattaa. Aina.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Oodi lempimekolle ja IVANA HELSINKI - 20%

Yhteistyössä Ivana Helsinki.  

On vaatteita. Ja on VAATTEITA. Jonkun vaatteen kun laittaa päälleen, niin kaikki tuntuu oikealta. Ihan kun löytäisi sen oikean. Ja minä löysin. Tämä Leola-mekko on maailman ihanin.








Olen lyhyt, isorintainen ja pyöreä eikä muotoonommellut mekot sovi ikinä. Onneksi poikkeus vahvistaa säännön.  Ivana Helsinki, joka on ollut lempimerkkini niin kauan kun vaatemerkki on ollut olemassa(minulla on edelleen harmaa mekko merkin ihkaensimmäisestä mallistosta) pelasti minut taas. Sain pukea täydellisen mekon kaikilla tavoilla; mekko oli malliltaan kuin päälleni ommeltu, kuvioina simpukoita joita surffityttönä rakastan, paljetteja koska olen luonteeltani harakka ja vielä kaiken päälle mekossa on kunnon taskut. Voiko enempää toivoa? No ei.

Välillä sitä kun kipuilee oman peilikuvansa kanssa, niin sopivan mekon kanssa sitä vaan elämä tuntuu paremmalta. Olen käyttänyt mekkoa niin iltapukujuhlissa korkkareiden kanssa, lehdistötilaisuudessa tennareiden kera ja varsikenkien parina baarissa. Voisin pukea tämän joka päivä päälleni. Se saa minut tuntemaan itseni kauniiksi. Tämänlaisen vaatteen löytäminen on harvinaista.

Koska olo oli niin hyvä, napattiin kasa kuvia meidän takapihalla sekä minusta että  Oimutsimutsi-Elsasta, joka on aina niin ihana kuvissa. Elsa valitsi oman Ivana-mekon, jossa on fossiileita kuvattu kivissä(vanhana arkeologina sydämeni hypähtää).

On muuten hassua, että vaikka oma olo oli hyvä, sitä aina vähän kateellisena katsoo toista, joka näyttää aina niin paljon paremmalta. Kuvaussession jälkeen Elsa sanoi ihan samaa. Mikä siinä on, että omissa kuvissaan näkee vain virheitä ja muiden kuvissa kauneutta? (Elsa on kyllä aina kuvissa niin onnistunut, ajattelen yhä kun näitä katson).







Koska rakastan Ivana Helsinkiä niin paljon kun voi vaatemerkkiä rakastaa, haluan levittää tätä rakkautta. Nyt koodilla Aniko20 saa -20% koko nyt huhtikuun ajan normaalihintaisista aikuisten vaatteista.  Kaikki kevään uutuudet ovat nettikaupassa, kandee kurkistaa! (Voisin ottaa ne kaikki).

PS. Sitten kun on se hyvä mekko päällä, voi mennä treffeille. Kuuntele Elsan ja Anikon Kuplan Deittipodcast, jos tarvitset vähän vinkkejä(sieltä löytyy myös osio, mitä ei kannata tehdä...).